LFF:n Risöhällin rukoushuoneella siunattiin 12.4.2026 kaksi Inkerin kirkon pappisdiakonia rukoushuoneseurakunnan paimeniksi. Tapaus herätti keskustelua siunaustoimituksen luonteesta ja siitä, millainen virka Inkerin kirkon pappisdiakonin virka on. Kirkkokansan pappisveljestö osallistuu oheisella kirjoituksella keskusteluun.
Inkerin kirkon diakonit on vihitty sanan ja sakramenttien virkaan
Luterilaiset tunnustuskirjat hylkäävät ajatuksen siitä, että luterilaisen kirkon pastori olisi vanhatestamentillinen uhripappi tai välimies. Sellaista ei enää tarvita, koska Kristus uhrasi itsensä kaikkien edestä (Hebr. 10:12–14). Sen sijaan kaikki Jumalan lapset ovat kuninkaallisia pappeja kasteensa perusteella, palvellen Jumalaa ja toisiaan (1. Piet. 2:9). Kuninkaallisen pappeuden ohella Kristus on asettanut “sanan ja sakramenttien viran” (CA V), joka tunnetaan luterilaisuudessa paimenvirkana.
Inkerin evankelisluterilainen kirkko yhtyy tähän raamatulliseen ja luterilaiseen uskoon ja opetukseen. Suomessa hämmennystä on kuitenkin aiheuttanut se, että Inkerin kirkossa paimenet vihitään ensin diakoneiksi ja myöhemmin pastoreiksi.
Inkerin kirkon teologiassa paimenvirkaa ei ymmärretä hierarkkisesti, vaan kyse on käytännön tarpeesta ja koulutuspolusta nousevasta erottelusta. Näistä syistä kirkossa vihitään diakonin virkaan henkilöitä, joilla ei vielä ole teologista loppututkintoa tai riittävää kokemusta tehtävästä. Siksi on syntynyt tilanne, jossa paimenen tehtävää voi hoitaa myös diakonin vihkimyksellä. Inkerin kirkossa se, kutsutaanko paimenviran hoitajaa diakoniksi tai pastoriksi, on toissijaista, kunhan hän julistaa oikein ja jakaa sakramentteja uskollisesti.”
Edellä mainituista syistä suomalaisessa keskustelussa Inkerin kirkon diakoneista käytetään toisinaan termiä pappisdiakoni. Tällä halutaan kuvata sitä, ettei Inkerin kirkon diakoni ole maallikko eikä hänen virkansa ole pappisvirasta erillinen karitatiivisen diakonaatin virka Suomen kirkon tapaan. Inkerin kirkossa diakoni on paimenviran kantaja, joka kantaa viran tunnuksena pantapaitaa ja ristiä, ja jolla on piispan ja kirkkohallituksen valtuutus toimia paimenena. Tämä käytäntö osoittaa luterilaista joustavuutta: kirkon paimenviran järjestely muovautuu palvelemaan laumaa siellä, missä hätä on suurin. Diakoneita on toiminut Inkerin kirkossa paitsi kirkkoherroina myös kirkon muilla avainpaikoilla. Vihkiessään diakonin virkaan, piispa lähettää hänet palvelemaan Kristuksen kirkkoa sanalla ja sakramenteilla aina ja kaikkialla.
Kirkkokansan pappisveljestön hallitus